Kannanotto: Ravitsemusterapeutteja saatava vihdoin riittävästi terveyspalveluihin

Tällä sivulla on kannanotto viiden potilasjärjestön selvitykseen ravitsemusterapiapalveluista. Lue kyseinen uutinen tästä >>

Viisi potilasjärjestöä uutisoi 20.5.2019 teettämänsä tutkimuksen tuloksia: pitkäaikaissairaat saavat huonosti ravitsemusterapiapalveluita. Näin siitä huolimatta, että muun muassa keliakian, munuaissairauksien ja allergisten lasten Käypä hoito -suosituksissa mainitaan ravitsemusterapeutin suunnittelema ruokavalio. Yli 70 % ravitsemusohjausta vaille jääneistä kokee tarvitsevansa sitä.

”Tutkimuksen tulos ei valitettavasti yllätä”, sanoo Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen puheenjohtaja Katri Peuhkuri. Pitkät jonot ravitsemusterapeuttien vastaanotoille ovat terveydenhuollossa yleisiä.

Suomen julkisessa terveydenhuollossa on alle 200 ravitsemusterapeutin vakanssia. Näistä vajaat puolet on perusterveydenhuollossa. Väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa yhtä ravitsemusterapeuttia noin 80 000 asukasta kohti. ”Asukasluku on aivan liian suuri tulokselliseen toimintaan, johon nykyisin tarvittaisiin vähintään yksi perusterveydenhuollon ravitsemusterapeutti 20.000 asukasta kohti”, korostaa Agronomiliiton neuvottelupäällikkö Outi Parikka.

Ravitsemusterapiapalvelujen saatavuudessa alueellista epätasa-arvoa

Vähäisetkään ravitsemusterapiapalvelut eivät ole kaikkien saatavilla. Noin 2 miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttien vakansseja. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeus hyvään elämään eivät toteudu.

Yksityissektorikaan ei juuri tuo apua tilanteeseen: yksityisiä ravitsemusterapiapalveluita on vain vähän tarjolla eikä yksityinen ravitsemusterapia ole Kela-korvauksen piirissä.

Ravitsemushoidon mahdollisuudet pitkälti hyödyntämättä

Ravitsemushoidon mahdollisuudet ovat pitkälti hyödyntämättä. Laadukas ravitsemushoito on tärkeää sekä potilaalle että yhteiskunnalle: se parantaa hoitotuloksia, lyhentää hoitojaksoja ja estää lisäsairauksia. Esimerkiksi diabetes komplisoituu helposti ilman ravitsemushoitoa, jolloin hoitokulut 24-kertaistuvat *).

Laillistettuja ravitsemusterapeutteja on Valviran rekisterissä yli 600. Osaavaa työvoimaa siis löytyisi. Nyt tarvitaan tahtotilaa heidän palkkaamiseensa terveyspalveluihin. Tästä hyötyvät sekä pitkäaikaissairaat kuten keliaakikot että koko väestö. Hyvä ravitsemus kohentaa kansanterveyttä ja tuo pitkällä tähtäimellä kaivattuja kustannussäästöjä terveydenhuoltoon.

*) Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 2002:67, Kansaneläkelaitos.

Lisätietoja:

Agronomiliitto ry
neuvottelupäällikkö
Outi Parikka
puh. 040 901 1642
outi.parikka@agronomiliitto.fi
www.agronomiliitto.fi

Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry
toiminnanjohtaja
Leena Rechardt
puh. 050 438 7860
leena.rechardt@rty.fi
www.rty.fi

 

Last modified 20.5.2019