IBD:n hyvä hoito

Crohn ja Colitis ry:n teesi on, että hyvin hoidettu IBD tulee yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin huonosti hoidettu. Mikäli IBD on hyvässä hoitotasapainossa, potilaalla on vähemmän vastaanottokäyntejä ja tutkimuksia. Tämä säästää sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden aikaa. Myös sairauslomia tarvitaan vähemmän ja potilaiden työtä tai opiskelua voidaan tehdä täydellä teholla. Tämä vähentää myös sairaudesta aiheutuvia psykososiaalisia ongelmia, kuten eristäytymistä ja työkyvyttömyyttä.

Keväällä 2014 Abbvien tuella toteutetun IBD2020-kyselyn mukaan 87 % suomalaisista IBD-potilaista saa mielestään hyvää tai erinomaista hoitoa. Eniten puutteita koettiin hoitosuunnitelman laatimisessa sekä moniammatillisen hoitotiimin puutteessa. Kuitenkin saman vuoden syksyllä Takedan tuella toteutetussa elämänlaatukyselyssä 80 % vastaajista kertoi, että IBD:n oireet vaikuttavat heidän elämäänsä suuresti tai ainakin jossain määrin. Tätä tukee myös Facebookissa tehty pikainen ja epätieteellinen ammattikysely, jossa joka kolmas vastaaja sanoi IBD:n heikentävän työkykyä nykyisessä ammatissa. Yhtä moni on vaihtanut ammattia tai harkitsee ammatinvaihtoa IBD:n takia.

Toimintaympäristöä muuttaa tällä hetkellä eniten edelleen keskeneräinen sote-uudistus. Säilyykö IBD-potilaiden hyväksi kokema hoidon laatu? Miten toteutuu alueellinen tasa-arvo uudistuksen jälkeen – saadaanko toivottuja parannuksia? Sote-ehdotuksen mukaan jokaiselle tulisi laatia palvelusuunnitelma sekä rakentaa toimiva hoitoketju. Vastaako tämä IBD-potilaiden parannustoiveisiin hoitonsa suhteen? Miten jatkossa priorisoidaan hoitoja niin sairausryhmien sisällä kuin niiden välilläkin? Miten sote-piireissä voidaan huomioida kustannuskehitys, kun potilaiden elämänlaatua sekä työ- ja toimintakykyä oleellisesti parantavat uudet hoidot voivat olla kalliimpia kuin aiemmin käytössä olleet?

 

 

Last modified 3.2.2016