Elämää colitis ulcerosan kanssa

Suurin osa sairastuneista voi elää melko normaalia elämää. Colitis ulcerosa voi pahenemisvaiheissaan rajoittaa opiskelu- ja työkykyä, mutta pitkäaikaista työkyvyttömyyttä aiheutuu harvoin. Sairaus kannattaa huomioida ammatinvalinnassa: raskas ruumiillinen työ ja epäsäännöllinen vuorotyö voivat aiheuttaa ongelmia. Lääkityksestä tulee huolehtia myös oireettomina kausina oireiden uusiutumisen välttämiseksi. Sairauteen ei ole toistaiseksi löydetty parantavaa lääkehoitoa. Keskimääräinen elinikä on sama kuin muulla väestöllä.

Ruokavalio

Ruokavaliota ei useinkaan tarvitse muuttaa. Vaikka erityisruokavalio ei ole yleensä tarpeen, jotkut ruoka-aineet voivat pahentaa oireita. Näiden ruoka-aineiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Ruoka-aine, joka aiheuttaa oireita taudin ollessa aktiivinen, voi sopia kun sairaus on remissiossa. Myös vatsakivut voivat rajoittaa normaalia syömistä. Vain todettuja vitamiinipuutoksia voi tarvittaessa täydentää apteekista saatavilla vitamiini- ja hivenainevalmisteilla. Kortikosteroidia käyttävän hoidossa tulee huomioida riittävä kalsiumin saanti, sillä lääke saattaa haurastuttaa luustoa. Ravitsemushoidon toteuttamiseksi tarvitaan toisinaan ravitsemusterapeutin apua. Alhaisilla D-vitamiinitasoilla on todettu olevan yhteyksiä IBD:n puhkeamiseen ja pahenemisvaiheisiin, joten varsinkin pimeään vuodenaikaan riittävästä D-vitamiinin saannista tulee huolehtia.

Tartuntariskit, särkylääkkeet ja rokotukset

Colitis ulcerosaa sairastavan kannattaa pyrkiä välttämään suolistobakteeritartuntaa. Tartunta voi johtaa sairauden aktivoitumiseen. Erityisesti ulkomaanmatkoilla tulee pyrkiä välttämään sairastumista turistiripuliin. Hyvä käsihygienia pienentää riskiä. Jos jollakulla perheessä on vatsatauti, on tärkeää huolehtia siitä, että kaikki pesevät kätensä, WC puhdistetaan ja desinfioidaan usein ja tiskit pestään koneessa tai riittävän kuumalla vedellä.

Tavalliset, ilman reseptiäkin saatavat särkylääkkeet, kuten ibu- tai ketoprofeiini voivat pahentaa colitis ulcerosaa ja lisätä verenvuototaipumusta. Parasetamoli on tässä mielessä turvallinen käsikauppalääke. Antibiootit, varsinkin ns. laajakirjoiset, saattavat pahentaa ripulia, jonka vuoksi niitä tarvittaessa lääkärille on syytä kertoa sairastavansa IBD:tä.

Colitis ulcerosaan sairastuneen tulee huolehtia rokotussuojastaan. Tavallisten rokotusten tehosteet tulee hankkia ajallaan. Koska immunivasteeseen vaikuttavat lääkkeet heikentävät rokotteiden tehoa, rokotukset pitäisi pyrkiä ottamaan mikäli mahdollista ennen lääkkeiden aloitusta, mutta rokottaminen hoidon aikanakin kannattaa. ”Eläviä” rokotteita ei saa antaa biologisia hoitoja saaville.

Stressi ja stressinhallinta

Vaikka tulehdus rauhoittuisikin, erilaiset stressitilanteet, kuten kiire, vaativa työ, matkat tai elämän ilot ja surut, voivat aiheuttaa vatsavaivoja, kuten ripulia, ummetusta, ilmavaivoja ja vatsakipuja. Oireiden, kuten ripulin, lääkehoidosta kannattaa neuvotella lääkärin kanssa. Kontrollitutkimuksissa on hyvä käydä sopimuksen mukaan. Stressin ja kivun hallintaa voi opetella erilaisilla rentoutumismenetelmillä.

Rentoutuminen voi auttaa hallitsemaan jatkuvaa kipua ja vähentää stressiä, joka saattaa pahentaa oireita. Tietoista rentoutumista voi harjoitella esimerkiksi rentoutuskursseilla ja rentoutusäänitteiden avulla.

Vaihtoehtohoidot

Erilaisten vaihtoehtohoitojen tehoa tai haittavaikutuksia ei ole osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa. Tästä syystä ei ole mahdollista antaa lääketieteellisesti perusteltua suositusta niiden käyttämisestä. Jos kuitenkin käytät vaihtoehtoisia hoitomuotoja, on sairautesi hoidon kannalta eduksi kertoa tästä lääkärillesi. Lääkärin määräämiä hoitoja ja lääkityksiä ei tule myöskään lopettaa omin päin keskustelematta asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Lääkärin määräämät lääkkeet on tärkeää ottaa ohjeen mukaisesti.

Colitis ulcerosa elämän eri vaiheissa

Lähes kaikki colitis ulcerosaan sairastuneet voivat hankkia normaalin koulutuksen ja menestyä työelämässä yhtä hyvin kuin kaikki muutkin. Työpaikkaa vaihdettaessa tulee työhöntulotarkastuksessa kertoa pitkäaikaisista sairauksista. Työterveyslääkäri arvioi vaikuttaako sairaus merkittävästi työkykyyn. Sairauden ilmoittamatta jättäminen voi johtaa jopa työsuhteen purkamiseen, jos sairaus haittaa huomattavasti työntekoa.

Raskaus sujuu yleensä normaalisti eikä pahenna sairautta. Raskaussuunnitelmista on hyvä keskustella hoitavan lääkärin kanssa etukäteen. Vaikea, jatkuva tulehdus voi kuitenkin hankaloittaa raskaaksi tuloa ja lisätä keskenmenoriskiä, joten on suositeltavaa ajoittaa raskaus taudin rauhalliseen vaiheeseen.

Suoliavanne tai J-pussi (eli ohutsuolisäiliö, IPAA-leikkaus) ei ole raskauden este.

Jos raskaus alkaa sairauden ollessa rauhallisessa vaiheessa, on ennuste sama kuin muulla väestöllä. Raskauden alkaessa lääkitystä ei pidä lopettaa taudin uusimisriskin takia neuvottelematta ensin hoitavan lääkärin kanssa. Lääkehoitoa voidaan jatkaa yleensä tauotta koko raskauden ajan.

Lievä ja hallinnassa oleva sairaus ei yleensä estä asevelvollisuuden suorittamista. Jos colitis ulcerosa on vaikeassa vaiheessa, voi varusmiespalveluksesta saada lykkäystä tai joissakin tapauksissa vapautuksen. Kutsuntatilaisuuteen on hyvä ottaa mukaan hoitavan lääkärin lausunto sairaudesta.

<< Komplikaatiot ja liitännäissairaudetECCO-EFCCA potilasohje haavaiseen paksusuolentulehdukseen >>

Last modified 28.3.2019