Narsisseja.

Palvelut yhdenvertaisiksi sote-uudistuksessa!

Me Crohn ja Colitis ry:nä annoimme lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevasta lainsäädännöstä syyskuussa 2020. Nostimme esille palveluiden yhdenvertaisuutta, riittävää rahoitusta ja järjestöjen roolia koskevia huomioita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on pitkään valmisteltu uudistus, jossa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja pitkälle myös tuottamisesta siirtyisi nykyisiltä kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille sote-maakunnille. Tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisempi saatavuus ja kustannusten hillintä. 

– Suolistosairaiden palvelujen yhdenvertaisempi saatavuus on Crohn ja Colitis ry:n tärkeä tavoite, koska tällä hetkellä tilanne vaihtelee kohtuuttomasti eri puolella Suomea. Tarvitsemme yhtenäisempiä käytäntöjä pitkäaikaissairauksien hoitoon ja seurantaan. Tässä mielessä sote-uudistus on oikean suuntainen, koska vastuu olisi nykyistä isommilla organisaatioilla ja valtion ohjaus vahvistuisi, kommentoi toiminnanjohtaja Ulla Suvanto.

Uudistuksessa panostetaan perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Me Crohn ja Colitis ry:nä muistutamme, että pitkäaikaissairaiden kannalta on tärkeää varmistaa riittävät resurssit myös erikoistason sairaanhoitoon. Jos suolistosairaiden hoidon seurantaa toteutetaan entistä enemmän perusterveydenhuollossa, tarvitaan lisää erikoistunutta hoitohenkilökuntaa, kuten IBD-hoitajia. Myös konsultaatio- ja yhteistyömahdollisuudet perusterveydenhuollon ja erikoislääkärien välillä täytyy turvata. 

Olemme huolissamme siitä, että uudistuksessa tavoitellaan voimakkaasti taloudellista tehokkuutta. Toimivan ja laadukkaan hoidon kannalta on ensisijaista, että rahoituspohja on alusta asti riittävä. Suolistosairaiden määrä kasvaa jatkuvasti ja hoidon resurssien tiukentamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia monien työkykyyn ja hyvinvointiin. 

– Suolistosairaudet vaikuttavat ihmisten arkeen pitkäaikaisesti. Sairaus diagnosoidaan usein nuorena ja voi vaikuttaa koko työuran ajan. On tärkeää, että palvelujen suunnittelussa huomioidaan yksilölliset tarpeet pelkän taloudellisen tehokkuuden sijaan, kertoo sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Olga Haapa-aho.

Nostimme esille myös järjestöjen roolin ja rahoituksen uusissa sote-maakunnissa. Tässä vaiheessa uudistuksen suunnittelua järjestöjä ei ole huomioitu riittävästi. Järjestöjen tekemä työ täydentää monilta osin sosiaali- ja terveyspalveluja. Siksi sote-maakuntiin tulee tehdä selkeät rakenteet järjestöyhteistyölle, järjestöjen rahoitukselle ja asiakkaiden osallistamiselle. 

Muita lausunnossa nostamiamme asioita:

  • Asiakasraadit ja muut suoran vaikuttamisen tavat.
  • Osa maakunnista on jäämässä liian pieniksi, jotta niissä pystyttäisiin vastaamaan kaikkiin erityisosaamisen tarpeisiin. Maakuntien yhteistyö on tuolloin tärkeää.
  • Olemme huolissamme osaavan henkilöstön riittävyydestä.
  • Kunnilla tulee jatkossakin olla riittävät resurssit tehdä työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 
  • Kaksikielisissä maakunnissa pitää varmistaa palvelujen saatavuus sekä suomeksi että ruotsiksi. 
  • Siirtymävaihe tulee toteuttaa niin, ettei kenenkään hoito vaarannu tai keskeydy.
  • Yliopistosairaaloiden rooli tutkimuksessa ja koulutuksessa pitää varmistaa.

Lisätietoja: 
Sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Olga Haapa-aho, olga.haapa-aho(a)ibd.fi 
www.soteuudistus.fi