Crohn ja Colitis ry Keskustele!      
Keskustelutunnukset      
Crohn ja Colitis ry

Tapahtumat
Crohnin tauti
Colitis ulcerosa
 Taudin kuvaus
 Sairauden hoito ja seuranta
 Leikkaushoito
 Toimeentulo

Muut suolistosairaudet
Jäsenlehti
Muut julkaisut
Kurssit
Tukihenkilöt
Physical activity in IBD
IBD ja ravinto
Yhteistyökumppanit
Linkkejä
Liity
Tue toimintaamme
Yhteystiedot

Colitis ulcerosan leikkaushoito

Haavaisen paksusuolen tulehduksen eli colitis ulcerosan leikkausaiheita ovat fulminantti koliitti (äkillinen vaikea tulehdus), suolen laajentuma (toksinen megakoolon) tai puhkeaminen, voimakas verenvuoto sekä solumuutokset. Syöpäriskin vuoksi voidaan leikata silloinkin, kun tauti on laaja-alainen ja kestänyt hyvin pitkään. Colitiksessa syöpäriski lisääntyy noin 10 vuoden sairastamisen jälkeen yhden prosentin vuosivauhdilla, mutta solumuutokset ilmaantuvat jo vuosia ennen varsinaisen syövän kehittymistä. Leikkaukseen voidaan päätyä myös tilanteessa, jossa lääkehoito ei tuo toivottua tulosta. Yleensä paksusuolen tulehduksen vuoksi leikkaukseen päädyttäessä poistetaan koko paksu- ja peräsuoli, ja näin tauti periaatteessa paranee. Suunnitellusti tehdyn leikkauksen komplikaatioriski on pienempi, mutta päivystysleikkaukseen joudutaan esimerkiksi suolen puhkeamisen yhteydessä, mikä on kuitenkin hyvin harvinaista. Colitis ulcerosaa sairastavista 5–10 % leikataan ensimmäisen vuoden aikana ja kaikkiaan noin kolmannes leikataan jossain vaiheessa.


Leikkaukseen valmistautuminen


Mikäli potilas leikataan päivystystapauksena, ei aikaa valmistautumiseen juuri jää. Mitä paremmassa kunnossa potilas on leikkaukseen mennessään, sitä paremmin hän myös toipuu. Toipumista helpottaa myös hyvä lihaskunto. Sairaalasta tulee kutsun mukana tarkat valmistautumisohjeet. Potilas tapaa avannehoitajan ennen sairaan menoa. Avannehoitaja piirtää vatsalle avanteen paikan varmuuden vuoksi, vaikka avannetta ei olisikaan suunniteltu. Esipalaverissa osastolla tavataan yleensä osastonhoitaja, kirurgi sekä anestesialääkäri. Potilas voi pyytää myös tapaamista sairaalan psykologin ja/tai sosiaalityöntekijän kanssa.

Sairaalaan mennessä potilaalta pyydetään lupa sairautta ja hoitoa koskevien tietojen antamiseen lähiomaisille. Samoin pyydetään kirjallinen suostumus tietojen luovuttamiseen muille hoitaville lääkäreille, terveyskeskuksille ja lääkäreille. Sairaalassaolosta tietojen antamisen voi myös kieltää. Ensin otetaan laboratoriokokeita ja päälle vaihdetaan sairaalan vaatteet. Suolen tyhjennys aloitetaan, mikäli potilas ei ole jo tehnyt sitä kotona. Viimeistään tässä vaiheessa tavataan kirurgi, anestesialääkäri ja mahdollisesti avannehoitaja.

Leikkauspäivän aamuna potilaalle annetaan lääkärin niin määrätessä laskimotukoksia ehkäisemään ns. napapiikki vatsanpeitteisiin. Tämä veren hyytymistä ehkäisevä lääke voidaan antaa myös jo edellisenä päivänä. Ennen leikkausta annetaan rauhoittava esilääkitys. Potilaalle laitetaan verenpainemittari käsivarteen, kanyyli suoneen sekä muut tarvittavat mittarit. Lapsille laitetaan ensin puuduttava laastari tai salvaa kanyylin laittamiskohtaan. Tässä vaiheessa aloitetaan antibioottien tiputus ja nykyään laitetaan yleensä myös kestoepiduraali eli selkäydinpuudutus. Potilas on leikkaustasolla selällään, kädet sivuilla ja jalat ylhäällä gynekologisilla telineillä. Tarvittaessa karvat ajellaan ja miespotilailta nostetaan sukuelimet ylös peräaukon tieltä.


Colitis ulcerosan leikkaukset

Päivystysleikkaukseen päädyttäessä tehdään yleensä paksusuolen poisto peräsuoli jättäen ja väliaikainen ohutsuoliavanne. Tällöin voidaan tavallisesti noin 2-3 kuukauden kuluttua tehdä leikkauksen toinen vaihe, eli peräsuoli poistetaan, rakennetaan ohutsuolesta suolisäiliö (J-pussi) ja avanne poistetaan.

Leikkaus voidaan tehdä myös kolmessa vaiheessa, jolloin ensin poistetaan paksusuoli ja tehdään ohutsuoliavanne, toisessa vaiheessa rakennetaan J-pussi, mutta suojaava avanne jätetään, ja kolmannessa vaiheessa poistetaan avanne.

Silloin kun leikkaus tehdään suunnitellusti, voidaan menetelminä käyttää suoraan paksu- ja peräsuolen poistoa (proktokolektomia) ja peräaukon säästävää J-pussia. Eli kaikki tapahtuu yhdessä leikkauksessa. Väliaikaisen suojaavan ohutsuoliavanteen tarve harkitaan yleensä potilaskohtaisesti. Paksusuolen poiston yhteydessä voidaan myös tehdä ohutsuolen- ja peräsuolen välinen liitos (kolektomia ja ileorektostomia), mikäli peräsuoli on hyvässä kunnossa. Tällöin J-pussia ei tarvitse rakentaa. Leikkaustapa on aina tapauksesta riippuvainen ja potilaan toiveet otetaan huomioon.


J-pussileikkaus

Tavallisimmin J-pussileikkausta (toiselta nimeltään IPAA = Ileal pouch anal anastomosis) käytetään haavaisen koliitin hoitoon. Leikkausta käytetään myös mm. paksusuolen polypoosian ja syövän hoitoon sekä Hirschsprungin taudissa. Leikkauksessa potilaan vatsa avataan yleensä navan yläpuolelta häpyluuhun asti. Paksusuoli irrotetaan ja katkaistaan peräsuolesta sulkijalihasten yläpuolelta. Ohutsuolesta ommellaan pussi taittamalla suolta kaksinkerroin noin 15–20 cm ja avaamalla väliin jäänyt seinämä. Tämä säiliö vedetään niin, että siihen tehty reikä saadaan kiinnitettyä anaalikanavan loppuosaan. Kiinnitys tehdään joko käsin ompelemalla tai koneellisesti niittaamalla metallihakasin. Sauma testataan vielä vesi-ilmatestillä ja pussiin asetetaan katetri poistamaan eritteitä.

Käsin tehtäessä limakalvon pintasolukko peräaukon iholle saakka kuoritaan pois, ja J-pussi kiinnitetään ompelemalla se kiinni sulkijalihaksiin. Limakalvoalueen poistolla pyritään vähentämään mahdollisen tulehduksen uusiutumista ja solumuutosten ilmaantumista.

Koneellisesti tehtäessä limakalvo jätetään koskemattomaksi ja J-pussi kiinnitetään koneellisesti niittaamalla se peräsuolen katkaisukohtaan. Koneellisesti tehtäessä toiminnallinen tulos on usein parempi ja komplikaatioita on vähemmän. Kummallakin tekniikalla on omat kannattajansa. Ompeleet sulavat aikanaan pois. Metallihakaset puolestaan jäävät paikoilleen, mutta ne on mahdollista joskus myöhemmin nypätä pois. J-pussi ei näy mitenkään päällepäin. Ulostuskertoja on yleensä 4-9 vuorokaudessa ja tilanne paranee ajan kuluessa. Mikäli leikkaus tehdään taudin rauhallisessa vaiheessa ja suunnitellusti, ei väliaikaista avannetta yleensä tarvita. Kaikille colitis ulcerosaa sairastavillekaan ei J-pussileikkausta voida tehdä. Jos potilas on kovin huonokuntoinen, iäkäs tai huomattavan ylipainoinen, täytyy harkita muita vaihtoehtoja. Myös jos ohutsuolta on jo poistettu, eikä se yltä pussiksi, ei leikkausta voida tehdä.

Jos sulkijalihakset eivät syystä tai toisesta toimi, tai suolen loppuosa on liian huonossa kunnossa, ei pussia kannata tehdä. Vain hyvin harvoin J-pussileikkaus joudutaan purkamaan ja tilalle rakentamaan pysyvä avanne.
Lisätietoja avanteesta.



Leikkauksen jälkeen

Colitis ulcerosa –potilaista leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita kokee noin puolet. Näistä kuitenkin valtaosa menee ohi. Välittömiä ongelmia ovat verenvuodot, suolisauman pettäminen tai tulehdukset. Leikkauksen jälkeen kortisonin annostusta vähennetään asteittain, mikäli se on ollut käytössä. Tavallisesti J-pussi toimii hyvin ja koska koko tulehtunut paksusuoli on poistettu, ei mitään lääkitystäkään enää tarvita. Tavallisin leikkauksen jälkeinen komplikaatio on pussiitti, eli ohutsuolesta tehdyn säiliön tulehtuminen. Kymmenen vuoden kuluessa vajaa puolet leikatuista on kokenut vähintään yhden pussiitin. Sen oireina ovat ripuli, veri ja lämmönnousu. Sitä hoidetaan pääasiassa antibiooteilla. Kaikilla J-pussileikatuilla tulee ohutsuolen loppuosaan bakteeriylikasvua, joka vaikuttaa rasvojen ja B12-vitamiinin imeytymiseen. Varsinainen B12-vitamiinin puutos on kuitenkin harvinainen. Suolan ja nesteen tarve sen sijaan lisääntyy. Pitää siis huolehtia riittävästä juomisesta ja suolan käyttöäkin voi lisätä. Pidätyskyky säilyy J-pussileikatuilla normaalina noin 80 %:lla. Osalla esiintyy tuhrimista, joka sekin vaivaa eniten yöaikaan. Ulosteen pidätyskyvyn vahvistamiseksi on olemassa jumppaohjeita. Pienelle osalle tulee myös ulostamispakkoa, ja joillakin on tarve käyttää suojasiteitä. Tavallisesti J-pussi toimii hyvin ja koska koko tulehtunut paksusuoli on poistettu, ei mitään lääkitystäkään enää tarvita. Leikkauksen jälkeen uloste on ensi alkuun lähes nestemäistä. Ajan mittaan suoliston toipuessa tehdystä operaatiosta, ja kun J-pussikin alkaa imeä nesteitä paremmin, uloste kiinteytyy jonkin verran. Ulostetta voi tietysti yrittää kiinteyttää aiemminkin ruokavaliolla. Myös ripulilääkkeitä voi käyttää, mutta annostelu on syytä aloittaa vähitellen. Joillekin tulee peräaukon seutuun arpikudoksen liikakasvua, joka vaikeuttaa suolisäiliön tyhjenemistä tai toisaalta aiheuttaa pidätysvaikeutta. Arpikudosta voidaan poistaa leikkaamalla tai tähystyksessä venyttämällä.

Pidätysvaikeuksien yhteydessä voi käyttää aikuisten vaippoja tai anaalitamponeja, joiden käytöstä on hyvä keskustella ensin oman hoitajan kanssa. Jotkut kokevat naisille tarkoitetut inkontinenssisuojat miellyttävimmiksi. Sairaalasta voi pyytää lähetteen, jolla siteitä saa terveyskeskuksesta ilmaiseksi. Paksusuolen poiston jälkeen colitis ulcerosan aktiviteetista riippuvat liitännäissairauksien oireet useimmiten häviävät tai lievenevät huomattavasti. Sen sijaan siitä ei ole näyttöä, että jo ilmaantunut, onneksi hyvin harvinainen, sklerosoiva kolangiitti paranisi tai että selkärankareuma korjaantuisi. Myös niveloireet useimmiten rauhoittuvat ja kortisonin käytöstä aiheutunut alentunut luuntiheys korjaantuu jonkin verran.

Pieni osa J-pussileikatuista miehistä kokee impotenssia. Yleisempi ongelma on siemensyöksyn tapahtuminen taaksepäin virtsarakkoon. Tila johtuu hermovauriosta ja sitä voidaan yrittää korjata kirurgisesti, joskin tulokset ovat epävarmoja. Osalla naisia ilmenee limakalvojen kuivumista ja seksuaalista haluttomuutta. Nämä ongelmat ovat useimmiten psyykkisperäisiä ja liittyvät kivun tai ulosteen valumisen pelkoon. Koska kaikista vatsan alueen leikkauksista aiheutuu usein myös enemmän tai vähemmän kiinnikkeitä, tämä voi vaikeuttaa joidenkin naisten kohdalla raskaaksi tulemista. Kiinnikkeet voivat aiheuttaa myös yhdyntäkipuja. Raskaus on kuitenkin mahdollinen, eikä avannekaan ole este raskaudelle. Avanne- ja J-pussileikatut naiset voivat myös synnyttää normaalisti.

Paksusuolen poisto ei vaikuta e-pillereiden imeytymiseen, mutta jos ohutsuolta on poistettu runsaasti, kannattaa asiasta keskustella lääkärin kanssa.

Monet lykkäävät leikkaukseen menoa koska leikkaus ja mahdollinen avanne pelottavat. Myöhemmin useimmat toteavat, että olisi pitänyt vain mennä rohkeasti jo paljon aikaisemmin. Lähes poikkeuksetta potilaat kokevat elämänlaatunsa parantuneen huomattavasti leikkauksen jälkeen. Lisätietoa J-pussista löytyy J-pussileikattujen yhdistyksen sivuilta.

Sivua päivitetty 13.5.2009

SIVUKARTTA HAKU  
Design: Mediasignal Communications